sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Kentän laidalla tuulee

Kuka sanoi että lihasten vertailu on vain miesten keskeinen asia? Sitä minäkin. Nykyään naisten lihaksisuus on lisääntynyt huomattavasti, ja vaikka kaikki läheisetkään ei ole huomanneet sitä, voit olla lihaksikas vaikka piilotat sen hyvin.

Aiemmin mainitsin jalkapallotaustastani. Kiitos tälle, jalkalihakseni ovat olleet hyvässä kunnossa vaikka en varsinaisesti mitään ole tehnytkään. Paitsi ratsastanut kerran viikossa, enemmän ja vähemmän tosissani. Kehonkoostumusmittauksessakin näkyi että yli puolet lihaksistani sijaitsee jaloissa. Sinänsä se käy järkeen, jalathan ovat n. puolet ruumiista ja isoja lihaksia jotka tekevät koko ajan töitä, muuten en liikkuisi minnekään. Edes nousisi sängystä. 

Täten ollen, tämä voi tulla yllätyksenä monelle joka ei ole tuntenut minua teinivuosinani eikä seissyt kentän laidalla hurraamassa, koska en ole ollut heidän elämässään silloin. Yllätyn itsekin aina silloin tällöin heidän kauttaan, olin jo unohtanut tuon naama punaisena juoksevan 15-vuotiaan jota painostettiin jatkamaan ja jonka luonne tuli vastaan eikä enää ollutkaan kivaa tehdä niin kuin muut käskivät. Toivoisin, että joku olisi kertonut tuolle mustatukkaiselle teinille, että on ihan okei miettiä mitä itse haluaa tehdä. Tällöin ei ehkä olisi tullut 10 vuoden urheilutaukoa. 

Ehkä joskus tulee vielä aika pukea nappikset jalkaan ja lähteä tutkimaan josko jalat muistaisi minkä pää on jo unohtanut.


lauantai 24. helmikuuta 2018

Ruokapäiväkirja osa 1 - Lohiavokadosalaatti

Lauantain kunniaksi päätin että on aika tehdä jotain hyvää ruokaa. Lohisalaatti jotta illalla voi herkutella hyvällä omatunnolla, lauantai on viikon herkkupäivä.

Ainekset:
300g lohta
2 avocadoa
3/4 kurkku
1/4 hunajameloni
1 dl auringonkukan siemeniä
1 dl kurpitsan siemeniä
salaattia
loraus oliiviöljyä
rasvatonta raejuustoa

Ostin valmiiksi lohifileesuikaleita niin säästin aikaa siinä. Pannulle 5-10 min ja samalla muut paloiksi.

Kirjotin ravintoarvot vertailun vuoksi ylös:
100g tai 1kpl
Lohi:
150 kcal
15 g proteinia
9,7 g rasvaa, josta
1,5 g tyydyttynyttä rasvaa
0,9 g suolaa

Avocado:
322 kcal
4,02 g proteinia
17,15 g hiilareita, josta
1,33 g sokeria
29,47 g rasvaa, josta
4 g tyydyttynyttä

Hunajameloni:
39 kcal
0,54 g proteinia
9,09 g hiilareita, josta
8,12 g sokeria
0,14 g rasvaa, josta
0,038 g tyydyttynyttä

Lyhyellä matikalla laskettuna (kun jakaa ruoan toisen henkilön kanssa puoliksi) annos sisältää:
- 583 kcal
- 44,72 g rasvaa, josta 6,71 g tyydyttynyttä
- 26,24 g hiilareita, josta 9,45 g sokeria
- 27,06 g proteinia
- 1,35 g suolaa

Näihin siis EI ole laskettu kaikkia salaatin ainesosia, vain eritellyt. Miksi? Koska salaatissa jokainen voi käyttää mielensä mukaan aineksia, lohi ja avocado ovat pääosassa ja vertailun vuoksi kiinnosti hunajamelonin ravintoarvot.

Nyt on syöty ja voidaan lähteä kävelylle, koska jos ette ole huomanneet, ulkona on UPEA (ja kylmä) sää!


perjantai 23. helmikuuta 2018

Vanha ystäväni lankku

Lankuttaminen, mikä ihana tapa parantaa kestävyyttä. Tutustuin lankkuun ollessani n. 13-14 vuotias fudistreeneissä. Silloin en aluksi pitänyt siitä kunnes opin tekniikan. Nyt näin lankun uudestaan monen vuoden jälkeen. Tilanne oli kuin olisi tavannut ex-poikaystävänsä samassa kassajonossa. Pakko olla siviili, vaikka sisällä kiehuu ja polttaa ja tekisi mieli vaihtaa jonoa mutta ei voi koska en halua olla se joka luovuttaa ensin. Kestävyys on tiettyyn pisteeseen asti kuitenkin vain korvien välissä. Se on kuitenkin vain muutama minuutti kun pitää tiedostaa toisen olemassaolo.

Salitreenit "tositarkoituksella" on minulle uutta. Aluksi, kun kokeilin itse, se tuntui kuin speed dating kierrokselta jolloin lennät pöydästä toiseen tutustumaan uusiin ihmisiin. Nyt olen saanut jutun päästä kiinni. Kaikille aloittaville, suosittelen ammattilaisen apua. Vanha fudisvalmentajan 10 vuotta sitten antamat ohjeet eivät auta kun tekniikka on kehittynyt ja olet itse todennäköisesti huonommassa kunnossa. Salin ammattilainen, personal trainer, toimii samalla tsemppaajana mutta ei päästä liian helpolla. Saa nauraa kunhan ottaa tosissaan. Kummankaan aikaa ei kannata tuhlata ilman syytä.

Eniten olen yllättynyt tässä parin viikon pt-tuntien jälkeen, miten hauskaa salilla on, sitten kun sinne pääsee. Pt-tunti on mahdollisuus päästä pois ryhmäliikuntatunneilta "raskaaseen" työhön. Lainausmerkeissä siksi, etten väitä etteikö ryhmäliikunta olisi raskasta. Uskokaa pois, olen ollut ties millä attack ja combat tunnilla ja luullut pyörtyväni. Salilla on erilaista, on oikeasti jopa kiinnostavaa tuntea miten takareisi palaa kun kyykkäät sadatta kyykkyä tai miten hienoa on kun et enää "steppaa" ja tärise hullusti käsipainoja nostaessasi. Ilman pt:tä, minun itsekriittisyydelläni, olisin lopettanut ensimmäiseen yritykseen koska olin niin pettynyt etten onnistunut.

Sain myös ruokaohjelmani tällä viikolla. Syötävää on ja PALJON. Tavoite on syödä n. 2400 kaloria päivässä, tällä hetkellä olen päässyt vain 2000 vaikka kuinka yritän mutta maha tuntuu ottavan vastaan. Kännykkä-appit auttavat tässä, on miljoona eri versiota minne on ladattu reseptejä valmiiksi ja saa jopa luoda omia. Se myös muistuttaa syömään ja juomaan riittävästi. Kaikki maailman pikadieetit olen unohtanut jo, vaikka niitäkin olen harkinnut. Nyt tehdään elämänmuutosta, enkä aio lintsata.


keskiviikko 7. helmikuuta 2018

17 viikkoa kesään

Käsi ylös jos olet tehnyt uuden vuoden lupauksen ja muuttaa elämäntapasi. Et välttämättä tänä vuonna, mutta joskus. Niin minäkin. Viime vuonna lupasin ja jäi väliin. Tänä vuonna lupasin lukea kaikki lukemattomat kirjat jotka ovat lojuneet kaapissani. Tämä on jo toteutumassa hyvää vauhtia, tammikuun aikana luin yhden, 6 jäljellä.

Camilla Läckbergin Jääprinsessa, lojunut hyllyssä ainakin 4 vuotta, oli yllättävä mutta puolessa välissä ennalta arvattava dekkari. Ainakin jos on dekkareita yms. salapoliisiromaaneja ennenkin lukenut, juoni kulki tavanomaisesti. Kirja onkin kyseisen sarjan avausosa, joten odotan että myöhemmät osat olisivat parempia. 


Seuraavaksi on aloitan Sara Blædel Unohdetut tytöt. Toivottavasti saan sen helmikuun aikana luettua.

Syy miksi oikeastaan alotin blogin, ilman "hei tämä olen olen olen tämä on uusi blogini"-aloitusta, on lupaus itselleni kirjallisesti, että pidän lupaukseni. Aion lukea kaikki kirjat hyllystäni. Tämän lisäksi, niin kuin alussa mainitsin, aion päästä elämänmuutoksessani eteenpäin. 

Viime syksynä liityin salille, asuttuani ulkomailla huomasin, että olin siellä lihonut 20-30 kg. Tämä siksi näin epätarkasti koska en ollut käynyt vaa'alla pitkään aikaan ennen lähtöäni. 

Yksin saleilu ei ole kuitenkaan tuottanut tulosta. Maanantaina palkkasin itselleni personal trainerin. Toivon, että hänen avullaan pääsen tavoitteisiini. En ole koskaan ollut laiha, aina sopiva. Nyt päätin että tänä kesänä on minun vuoroni näyttää hyvältä bikineissä. Tähän vielä haluaisin lisätä, en ole koskaan ollut epävarma kehostani vaan hiljaisesti hyväksynyt sen. Ensimmäisellä pt-tunnillani en päässyt helpolla. Mentiin suurin osa tunnista naama irveessä, yli 100 kyykkyä tangon kanssa enkä vieläkään pysty kävellä kunnolla vaikka tästä on jo pari päivää. Entisenä urheilijana tiedän että alku on aina hankalin, joten tiedän että tästä pääsee yli. Kesällä sitten en enää kärvistele yli vuorokautta treenin jälkeen. Pienet tavoitteet pitävät homman mielenkiintoisena. Seuraavaksi kävelen kunnolla loppu viikolla. Viikonloppuna ryhmäliikuntaa ja tiistaina taas salille.


Join a pole competition they said, it'll be fun they said

Ja niin se olikin!! Aamulla lähti suunta kohti Raumaa ja Walimon tankotanssikisoja. Eilen oli pakattu kasa eväitä ja kaikki tavarat kahtee...