Eilinen pt-tuntini meni todella nopeasti. Yritän dokumentoida näitä aina silloin tällöin jotta saisin jotain saliohjelman muokkauksia tulevaisuudelle. Eilen oli 99% yläkroppapäivä. Todettiin, että en ole vielä punnertanut kertaakaan. Aluksi (kyykkyalkulämmittelyn jälkeen) testasin punnerruksia puolipallon päällä tasapainoillen. Tästä ei meinannut tulla mitään, koska olin hieman epävarma tasapainosta ja omasta "ylösnousemisestani". Tasaisella maalla onnistui jo paljon paremmin. Tuli mieleen kun joskus kuntotesteissä koulussa piti punnertaa niin paljon kuin jaksoi. Tämän jälkeen kukaan ei saanut ovia auki vetämällä (hyvä syy pyytää jätkiä avaamaan ovet). Pt:ni kommentti jäi mieleen: "Ihana kun oot noin positiivinen ja ilonen mutta heti kun antaa jonkin haasteen niin keskityt siihen vakavalla naamalla 100%!"
Tästä siirryttiin yhdellä painolla tehtävään pystypunnerrukseen. Todistin että en enää sheikkaa 5 kilon käsipainon kanssa! Edistystä tässäkin. Muuta ohjelmassa oli olkapäät laitteessa, tähän tarvitsisi jalkapolkimen jotta ei tuntuisi niin epämukavalta nostaa käsiä alkuasentoon, ojentajat ylätaljassa narusta vetäen (taisi olla 15 kg painoa), sekä hartiat taas käsipainoilla mutta nojaten tangosta pois päin tai oikeastaan "roikkuen". Lisäksi oli eräs liike joka tuottaa edelleen fiiliksiä siitä että jotain tuli tehtyä eilen, nimittäin "käsien avaus käsipainoilla". Tarkemmin en osaa liikettä kuvata tai termejä muista mutta tarkoitus oli makaa selällään, nostaa kädet rinnan kohalle hieman koukkuun ja avata niin auki että rintalihas venyi ja tuoda taas aloitusasentoon. Tuota tulen varmasti joskus testaamaan itse uudelleen.
En muista olenko sanonut tätä ennen, mutta vitsi salin jälkeen tulee hyvä fiilis! En oo pitkään aikaan löytänyt vastaavanlaista tunnetta mistään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti